Jos haluat yhä seurata elämääni

Aamukahvia

ja 

Ajatuksia

Ei mulla muuta

Tiedoksianto.

Seison yhä sanojeni takana. 

Se mitä minulle tapahtui on väärin,

se mitä minulle tapahtui sen jälkeen on vielä enemmän väärin,

vielä julmempaa, sairaampaa ja epäinhimillisempää kuin mikään voi olla.

Olen poistanut Faboprofiilini, ja tehnyt uuden. Olen järjestänyt koko someni uusiksi.

Koska haluan yhä elää, kun vielä voin. 

Tein ehkä virheen pyytäessäni apua ihmisiltä, ja kadun sitä joka päivä.

Mutten voi antaa tämän tuhota elämääni.

Se mitä minulle tehtiin Helsingissä sinä nimenomaisena yönä on totta.

Ei sitä saa muuttumaan sen vähemmän todelliseksi, vaikka sitä kuinka toivoisi.

Haluan elää niin normaalia elämää kuin suinkin voin näissä olosuhteissa.

En aio antaa minulle tapahtuneen vääryyden määritellä minua ihmisenä.

Olen yhä elossa, minulta vietiin ehkä pala sisimmästäni, muttei minua itseäni.

Haluan nauttia siitä, että olen yhä elossa. Enkä märehtiä neljän seinän sisällä sitä,

että niin voisi tapahtua uudestaan. Nykyään olen varovainen. 

En enää luota ihmisiin niin varauksettomasti. Kaikki ihmiset eivät halua minulle hyvää.

Aion elää hymyillen, tehdä asioita joista pidän. Näen ystäviäni, leikin lasteni kanssa, käyn ulkona,

viihteellä, tanssimassa. Juon. Juttelen ihmisille, olen oma vähän erikoinen itseni. 

Jos joku kysyy, olenko se tyttö, joka raistattiin. Vastaan rehellisesti, kyllä olen.

Se ei ole mikään häpeä. 

Minulla ei ole mitään syytä hävetä.

Miksi olisi?
En ole tehnyt mitään väärää! En ole satuttanut ketään, en ole valehdellut kenellekään!

Olen minä.

Olen elossa.

Ja seison sanojeni takana 

Seison: Eli olen pystyssä.

Kiitos.

The End

Päätin sulkea blogini.

En enää kestä sitä paskaa, mikä minusta leviää ympäriinsä.

Elämäni suurimmat virheet ovat liittyneet avunpyytämiseen.

Ensin pyysin apua ystäviltäni.

Saadakseni paikan, jonne mennä. Ehkä sen avulla olisin välttynyt kohtalolta, jonka sain kokea.

Toinen virheeni oli pyytää apua, silminnäkijöitä tapahtuneelle, ehkä tein sen liian avoimesti.

Liian suoraan.

Oma virheeni.

Enää voin vain sanoa sen, että netti on julma,

enkä todellakaan, ikinä halunnut saada mitään viittätoistaminuuttia julkisuudessa.

En huomiota, vain oikeutta.

Vain apua.

Minulle tapahtunut ei ole valhetta.

Se on surullinen totuus.

Oman typeryyteni ja naiiviuteni palkka.

Kehenkään ei voi enää luottaa.

Eikä ikinä saa paljastaa kenellekään heikkouttaan.

Koska silloin sitä satuttaa itsensä
Ehkä.
Ehkä olen liian
hyväuskoinen

Avoin
Naiivi
Kiltti
Liian hauras internettiin.
Liian särkyvä tähän maailmaan.